Kasvattajanimeni FIN*Ututytön hyväksyttiin FiFéssä 26.11.2009.

Kasvattajanimeni juontuu etunimestäni Terhi, joka puolestaan juontuu runollisesta sumua tai utua tarkoittavasta sanasta terhen.

Kustaa Vilkuna kertoo Etunimet-kirjassaan Terhi-nimen alkuperästä seuraavaa: Terhi ja pitempi Terhikki pohjautuvat Kalevalaan, jossa Terhenetär eli Terhenneiti seuloo utua. Terhiä ehdotettiin nimeksi ensimmäisen kerran v. 1879. Almanakkaan Terhi tuli vuonna 1950, Terhikki jo 1929. 

Taivaannaula ry:n (muinaiseen suomalaiseen pakanuuteen pohjautuvaa suomenuskoa edistävä yhdistys) nettisivuilla kerrotaan Terhenneidistä: "Terhikki, Terhenneiti, Ututyttö on usvan ja sumun haltija, unohduksen, eksymisen ja lumouksen jumalatar. Missä tahansa, missä utu nousee, on Ututyttö läsnä. Ehkä hänellä on yhteys Tuonelaan, koska tihkusateella, sumulla ja usvalla vainajia on helpompaa nähdä ja aistia, myös sisätiloissa. Utu-tyttö on kaunis, etäinen ja haikea." (http://taivaannaula.org/jumal...terhikki)

Palatkaamme maallisiin: Toisaalta terhi (asperugo procumbens) on myös karhealehtinen, rentovartinen, Suomessa melko harvinainen lemmikkikasvi, joka kukkii vaatimattomin sinisin kukin.

Utu tyttö, terhen neiti,
Sieklo sieklalla utua,
Hienoista tersuttele
Linnulla nenän eessä,
Jott' ei kuulis' kulkieta,
Ei näkisi matkalaista!

Ututyttö on usvan ja sumun haltija, unohduksen, eksymisen ja lumouksen jumalatar. Missä tahansa, missä utu nousee, on Ututyttö läsnä. Ehkä hänellä on yhteys Tuonelaan, koska tihkusateella, sumulla ja usvalla vainajia on helpompaa nähdä ja aistia, myös sisätiloissa. Utu-tyttö on kaunis, etäinen ja haikea.

____________

Tässä muutamia loitsuja, joissa kutsutaan Ututyttöä. Hänen roolinsa tuntuu olevan sumun nostattaminen ja saaliseläimen, vihamielisen noidan tai vainolaisen hämääminen sitä kautta.

Metsästyssanat

Lavekämmen Pohjan eukko,
Laaus Pohjolan isäntä,
Sinisirkku Pohjan neito,
Pohjan tyttö, Pohjan poika,
Hyypiö, hyvä emäntä,
Varvutar, valio vaimo,
Virkuttele viljoasi,
Karkottele karjoasi,
Metsästä makoamasta,
Haon alta hautumasta,
Lehosta lepeämästä,
Nurmelta nukahtamasta,
Pane juonet juoksemahan,
Metsän viljat vieremähän,
Laita hirvet hiihtamahan,
Jalopeurat jaksamahan,
Sääret säikähtelemähän,
Kynnet keikelehtämähän
Minun pyytöpaikoilleni,
Näille saalissalmilleni;
Anna tulla tuuheasti,
Vikevästi viiletellä,
Pitkin soita, pitkin maita,
Pitkin pitkiä jokia,
Metsän tihkeän lävitse,
Halki harsujen salojen,
Halki varvikkomäkien,
Poikki vuorten korkeitten:
Sitten tänne saatuansa,
Matkan päähän päästessänsä,
Ututyttö, neito terhen,
Lehtisilmä, haahen lanka,
Seulo seulalla utua,
Terhenistä tepsuttele,
Otuksen otsan etehen,
Päässä askelen yheksän,
Terhen silmille sivalla,
Utu laske päälaelle,
Kunnes jou'un jousissani,
Vasamoissani varaun!

Revonpyydössä

Ahon ainoinen emäntä,
Ahon vippa valkopaita,
Ylös nouse, nostataite,
Itseäsi huuetahan,
Väkeäsi tarvitahan;
Nykäise nyherviäsi,
Visko villahäntiäsi,
Katko karvapalliasi,
Kohti miestä pyytäveä,
Kohti konstia urosta;
Ututyttö, neito terho,
Utu silmille sivalla,
Terhen korville karista,
Viljan vierivän etehen,
Jott' ei kuule kulkevata,
Ei näe vaeltavata!

Varoittaessa

Ututyttö, neitoterho,
Keritse kiveltä villat,
Katko karvat kalliolta,
Tee mulle utuhamonen,
Vanu mulle vaskivaippa,
Jonka alla yöt olisin,
Päivät päälläni pitäisin
Tuon noian noituessa,
Susiturkin syytäessä,
Laskiessa Lappalaisen.

Vihollista vastaan merellä

Utu tyttö, terhenneiti,
Ilman tyttö auteretar,
Seulo seulalla utua,
Terhenistä tepsuttele,
Laske talma taivahalta,
Auer ilmasta alenna,
Selvälle meren selälle,
Ulapalle aukealle,
Ei tuo vasten itseäni,
Eikä vasten joukkoani,
Vaan vasten vainolaista,
Vasten vastuksen väkeä,
Ett' ei näe päälle tulla,
Eikä eestäni paeta!

Mielenkiintoisesti pistoksen synnyn katkelmassa kerrotaan Uduttaresta eli Terhettärestä. Pistoksen syntyhän on osa Ison tammen runoa. Huom! On tietysti mahdollista, että Ututyttö ja Udutar ovat eri hahmoja, mutta nimet kyllä viittaisivat toisiinsa. Jos Udutar on pistoksen synty, niin silloin hänellä voi olla jotain tekemistä "kohtalon nuolien" -- siis ihmiskohtaloiden kanssa.

U'utar on luonno tyttö,
Terhetär terävä neito,
Seuloi seulalla utua,
Terhenistä tepsutteli,
Nenässä utuisen niemen,
Päässä saaren terhenisen,
Siit' on synty polttehilla,
Polttehilla, pistoksilla,
Ihossa alastomassa,
Vaivaisessa vartalossa.